Suomen vanhimmat pursiseurat

Kun huvipurjehdus yleistyi Suomessa 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella, alkoi Suomen pursiseurojen valtakausi ja kukoistus. Niiden tarkoituksena on ollut lisätä purjehtijoiden harrastusmahdollisuuksia ja edistää merenkulkutaitoja. Purjehtiminen kuului tuohon aikaan vapaa-ajan aktiviteettina pääasiassa aatelisille ja teollisuuspatruunoille, mutta työläiset aloittivat myöhemmässä vaiheessa harrastuksen aluksi saaristolaisveneiden parissa.

Kilpapurjehduksen edistämisellä on ollut merkittävä rooli pursiseurojen toiminnassa. Pursiseurat ovat itse asiassa olleetkin kotimaamme vanhimpia urheiluseuroja, mikä on monelle todella yllättävä tieto. Suomessa on tällä hetkellä runsaat 60 000 henkilöä, jotka kuuluvat johonkin maamme lukuisista pursiseuroista. Jäsenet pitävät ylpeästi kotiseuransa lippua veneen perässä, jotta he viestivät muille tällä tavalla, mihin seuraan he kuuluvat.

Vaikka purjehdus herättää mielikuvia eliitin harrastuksesta, seuroihin kuuluminen ei ole erityisen kallista. Jäseneksi voi halvimmillaan päästä joillain kymmenillä euroilla, mikä on todella kohtuullinen summa harrastamisesta ja pursiseuran kautta saatavista eduista. Paikallisseurojen ohella purjehtijoiden apuna toimii myös kattojärjestöjä, jotka toimivat kansallisesti ja joihin voi kuulua oman pursiseuran ohella.

Segelföreningen i Björneborg

Segelföringen i Björneborg tunnetaan paremmin lyhenteellä BSF. Kyseessä on Suomen vanhin purjehdusseura, joka näki päivänvalonsa jo vuonna 1856 ennen Suomen itsenäistymistä. Tuohon aikaan maamme oli osa Venäjää. Kilpapurjehduksen maine oli myös tuohon aikaan hyvinkin erilainen, sillä sitä pidettiin hyvin käyttäytyvien miesten lajina. Seuran perustaminen herätti tuohon aikaan myös epäluuloa, koska sen epäiltiin lietsovan suomalaista nationalismia.

Yli 150-vuotias seura voi edelleen hyvin pitkästä iästään huolimatta. Porin Mäntyluodossa toimivaan seuraan kuuluu 520 jäsentä sekä yli 50 venettä. Se järjestää edelleen aktiivisesti tapahtumia ja kannustaa jäseniään kilpapurjehduksen pariin erilaisten aktiviteettien innoittamana.

Nyländska Jaktklubben

Ruotsinkielinen Nyländska Jaktklubben eli NJK on perustettu lähes heti BSF:n perässä. Suomen vanhin rekisteröity purjehdusseura sai alkunsa vuonna 1856, kun tsaari Aleksanteri II hyväksyi seuran toimittamat säännöt Pietariin. Alku ei kuitenkaan ollut helppo, sillä pursiseuran käytössä ei ollut satamaa tai klubitaloa. Seura sai kuitenkin käyttöönsä Helsingin Eteläsataman vieressä sijaitsevan Valkosaaren, joka toimii edelleen seuran päämajana. Saarella on 1900-luvun alussa rakennettu paviljonki, joka toimii Nyländska Jaktklubbenin ravintolana. Lisäksi seuran satama sijaitsee samaisessa paikassa.

Seuran suurempi satama sijaitsee Lauttasaaren Koivusaaressa, jossa on tilaa 200 veneelle sekä 150 veneelle talvisäilytykseen. Siellä on myös Sailing Center sekä NOV-harjoituskeskus jäsenten kilpapurjehduksen edistämistä varten. Seuran käytössä on myös kymmenen saaristosatamaa, jotka ovat vain NJK:n jäsenten käytössä. Suuri pursiseura tarjoaakin siis jäsenilleen ainutlaatuisia mahdollisuuksia nauttia upeista luontokohteista.

Tämä ruotsinkielinen purjehdusseura pitää kansallista kärkipaikkaa pursiseurojen kesken 2600 jäsenellään. Se järjestää erilaisia tapahtumia erittäin aktiivisesti sekä toimii kilpapurjehtimisen edistämiseksi. Nyländska Jaktklubben on myös kasvattanut monia kansainvälisesti tunnettuja suomalaisurheilijoita.

Airisto Segelsällskap

Turun Airistossa sijaitseva Airisto Segelsällskap on perustettu 1860-luvulla muiden pursiseurojen viitoittaman tien myötä. Seura teki myös omalta osaltaan historiaa, sillä se oli kaupungin ensimmäinen urheiluseura. Se sai olla pitkään entisen pääkaupungin ainut pursiseura, kunnes Turun Työväen Pursiseura perustettiin muutamia kymmeniä vuosia myöhemmin.

Ruotsinkielisen seuran toimipiste sijaitsee Hirvensalon Pikisaaressa, jossa historiallinen klubitalo, ravintola sekä kotisatama sijaitsevat. Seuraan kuuluu noin 600 jäsentä, joista runsas 100 on junioreita. Seuran toiminta on edelleen aktiivista, ja se haluaa panostaan kilpailuihin ja purjehduskurssien järjestämiseen eri-ikäisille jäsenille.

Päijänteen Purjehdusseura

Päijänteen Purjehdusseura eli P.P.S oli järjestyksessä neljäs suomalainen pursiseura, joka perustettiin vuonna 1895 kaikkia purjehtimisesta kiinnostuneita varten. Se oli myös Suomen ensimmäinen suomenkielinen pursiseura, joka sai paljon huomiota osakseen ja joka kannusti myös suomea puhuvaa väestöä purjehtimaan. Toimintaa oli koko vesistön alueella, mutta sen painopiste siirtyi myöhemmässä vaiheessa Jyväskylään. Kyseisen seuran purjehduspaviljonki sijaitsi Vaajakoskella. Seura kuitenkin myi sen vuonna 1960 ja rakensi uuden Keijonlahdelle vuonna 1961.

Päijänteen Purjehdusseuran historia päättyi valitettavasti vuonna 1976, jolloin toiminta lakkautettiin. Nykyisin kyseisen vesistön alueella toimii lukuisia purjehdusseuroja, jotka seuraavat Päijänteen Purjehdusseuran jalanjäljissä. Niitä ovat muun muassa Lahden Purjehdusseura, Jyväskylän Veneseura, Asikkalan pursiseura, Lahden Venekerho ja Pohjois-Päijänteen pursiseura.

Turun Työväen Pursiseura

Turun Työväen Pursiseura oli perustushetkellä Turun toinen purjehdusseura ja samalla järjestyksessään toinen suomenkielinen purjeseura. Työväen aloittama toiminta alkoi vuonna 1896, jolloin sen tarkoituksena oli toimia sosialistisena urheiluseurana. Tämä ideologia on kuitenkin haihtunut, ja pursiseura onkin nykyään jättänyt toiminnassaan politiikkaan ja luokkajakoihin liittyvät kategoriat menneisyyteen.

Edelleen aktiivisesti toimiva Turun Työväen Pursiseura juhlisti hiljattain 120-vuotisjuhlaansa. Seuran toimipiste sijaitsee Turun Airistolla sijaitsevalla Pitkäkarin saarella, jossa pursisaaren virallinen satama sijaitsee. Lisäksi sen käytössä on Rymättylässä ulkosaarikohteena toimiva 1,5 hehtaarin kokoinen Piiparkari, jossa jäsenien käytössä on rantasauna ja grillikatos. Seuraan kuuluu tällä hetkellä runsaat 300 purjehtijaa.