Purjehduksen historia Suomessa

Suomalaiset ovat vannoutunutta purjehduskansaa. Suomessa on erittäin paljon veneitä, ja niitä on rekisteröity kaiken kaikkiaan yli 700 000 kappaletta. Purjehtimisen jalo taito on kulkenut suvuissamme jo satoja vuosia. Se on ollut tärkeä kulkumuoto erityisesti rannikkoalueilla, joilla liikuttiin veneillä jo ennen moottorien yleistymistä. Veneily olikin normaali tapa kulkea asioilla paikasta toiseen, eikä tuohon aikaan ollut autoja.

Ensimmäinen löydetty ruuhi on arvioitu noin 5000 vuotta vanhaksi. Tämä historiallinen jäänne osoittaa, kuinka tärkeä rooli merenkululla on ollut suomalaisen kulttuurin kehittymisen kannalta. Tärkeä merkkipaalu onkin purjehtimisen historiassa ollut polttomoottorien yleistyminen 1900-luvun alussa. Niin kutsuttu hyötypurjehtiminen päättyi tuohon aikakauteen, kun tehokkaammat moottorit korvasivat perinteiset purjeet. Tällä tavalla reissaaminen nopeutui entisestään, kun nopeus nousi tehojen myötä. Moottoriveneet nousivat tuolloin suosiossa hitaampien purjeveneiden ohi.

Pursiseurojen merkitys on ollut suuri läpi historian

Vaikka hyötypurjehtiminen jäi, nousi 1900-luvun alkupuolella purjehduksen suosio harrastuksena erityisesti yläluokkaisten ja kaupungissa asuvien suomalaisten keskuudessa. Tämä trendi levisi Suomeen muualta Euroopasta, jossa se oli erittäin suosittu harrastus.

Purjehdusseurojen historia sai tuohon aikaan alkunsa, kun ne alkoivat edistää erilaisia kilpailumuotoja ja opettaa merimiestaitoja. Kotimaamme ensimmäinen pursiseura, Segelföreningen i Björneborg, näki päivänvalon jo vuonna 1856 Porissa. Kansallisesti toimiva Suomen Purjehtijaliitto perustettiin sen sijaan vuonna 1906.

Seurojen rooli on säilynyt vuosikymmenien kuluessa erittäin vahvana, sillä purjehduskerhoja on kotimaassamme satoja. Pelkästään Helsingin alueella on kymmeniä pursiseuroja, jotka jakautuvat alueellisesti. Paikallisten toimijoiden ohella on muutamia suuremmalla alueella toimivia seuroja sekä keskusliittoja, jotka toimivat valtakunnallisesti. Näiden kaikkien yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 60 000.

Suurimman kerhon paikkaa pitää Nyländska jaktklubben, johon kuuluu runsaat 2600 jäsentä. Sitä seuraavat Helsingissä sijaitseva HSK, Turun TPS sekä pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen pursiseura Helsingfors Segelsällskap.

Telakkateollisuus on kehittänyt koko kotimaista merenkulkualaa

Suomessa on perinteisesti ollut vahva tekijä kansainvälisillä telakkamarkkinoilla, joka on omalta osaltaan vaikuttanut suomalaisen merenkulkukulttuurin positiiviseen kehittymiseen. Telakoiden kultakaudet ovat ajoittuneet ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeiselle aikakaudelle, kun teollisuus kiihtyi.

Telakkateollisuutta kiihdytti entisestään toisen maailmansodan jälkeiset sotakorvaukset, kun Suomi joutui toimittamaan yli 500 laivaa Neuvostoliitolle. Tämän takia Suomeen perustettiin kolme telakkaa, jotka pystyivät vastaamaan tuotannon tavoitteisiin. Merenkulkuteollisuus on kuitenkin erittäin syklinen toimiala, mikä näkyy muun muassa siinä, että erinäiset kriisit ovat kuitenkin aiheuttaneet myös useiden toimijoiden konkurssin.

Kotimainen telakkateollisuus elää jälleen todellista hurmosaikaa, sillä Turun telakan tilauskirja on ennätyksellisen täynnä. Tällä hetkellä Meyer Turulla riittää töitä aina vuoteen 2024 saakka. Rauman telakka on sen sijaan erikoistunut sota-aluksiin, joita se toimittaa niin kotimaahan kuin ulkomaille. Alan positiivinen vire on vaikuttanut ihmisten kiinnostukseen merenkulkua kohtaan, mikä on myös purjehtimisen kannalta myönteinen asia.

Veneteollisuuden merkitys on suuri

Suomalaisten innostuneisuus purjehtimista kohtaan on synnyttänyt myös erittäin korkeatasoista osaamista venerakentamisen parissa. Kotimaamme on kansainvälisesti todella tunnettu ja arvostettu korkeatasoisista veneistä, jotka ovat erittäin kysyttyjä. Niillä on ollut myös todella tärkeä vaikutus purjeveneilyn kehityksen kannalta. Veneteollisuus edustaakin tärkeää osaa kotimaisessa elinkeinoelämässä niin työllistäjänä kuin veronmaksajana. Suurin osa tuotteista on perinteisesti mennyt vientiin, sillä kansainväliset markkinat on erittäin merkittävä.

Ensimmäinen tunnettu venevalmistaja oli Turun Veneveistämö, joka perustettiin vuonna 1889. Tunnettu varakonsuli G. A. Lindblom osti kuitenkin yrityksen vuonna 1892, minkä seurauksena sen nimeksi muuttui Åbo Båtvarf, joka tunnettiin useita vuosia Pohjoismaiden suurimpana veneveistämönä. Yritys valmisti ensimmäisten vuosiensa aikana huviveneitä pääsääntöisesti Venäjän korkeille kansanluokille, jotka halusivat laadukasta kalustoa harrastukseensa. Sen tuotteita vietiin maailmanlaajuisesti, ja kaukaisimmat vientimaat sijaitsivat Etelä-Amerikassa.

Toiminta laajeni myös miinanraivaajiin, torpedoveneisiin sekä Suomen merivartioston kalustukseen. Yhtiö lopetti toimintansa 1954. Vaikka Åbo Båtvarf ei olekaan valmistanut tuotteita enää vuosikymmeniin, on sillä edelleen arvostettu maine purjehduspiireissä.

Suomalaiset purjeveneiden veistämöt keskittyvät luksukseen

Purjeveneiden kysyntä on kasvanut viimeisten vuosien aikana, mikä näkyy myös kotimaisilla veneveistämöillä. Nauticat Yacht lienee tunnetuin purjeveneiden valmistaja Suomessa. Pöytyältä kotoisin oleva veneveistämö on kansainvälisesti erittäin tunnettu yritys, joka on viimeisten vuosien aikana keskittynyt yhä suurempiin ja kalliimpiin veneisiin.

Toinen luksuspurjeveneisiin keskittynyt yritys on vuonna 1973 perustettu Baltic Yacths, jonka kotipaikka sijaitsee Luodossa. Sen käsialaa on maailman suurin komposiittirakenteinen kaksimastoinen purjealus, jonka yhtiö toimitti eurooppalaiselle yksityishenkilölle vuonna 2011. Pietarsaarelainen Nautor on sen sijaan tunnettu hulppeista Swan-purjeveneistään, jotka ovat varakkaiden suosiossa. Yrityksen omistus siirtyi noin 20 vuotta sitten ulkomaalaisomistukseen, kun metsäjätti UPM-Kymmene luopui omistuksessaan.

Moottoriveneitä valmistetaan Suomessa vielä purjeveneitä enemmän. Esimerkiksi Kuopiossa toimiva Bella-veneet ja lohjalainen Seliöboats vievät tuotteitaan kansainvälisille markkinoille, ja ne ovatkin tunnettuja nimiä alaa seuraavien harrastajien keskuudessa. Aiemmin Fiskarsin omistuksessa olleet Buster-veneet ovat edelleen kotimaisessa tuotannossa, vaikka Yamaha Motor Europe osti tuotemerkin vuonna 2016.